Usein kuuluu ihmisten sanovan, että nyt voit syödä kahden edestä kun olet raskaana. Niin hienolle kuin se kuulostaakin, niin käytännössä se ei ole niin. Raskauden aiheuttama lisäenergian tarve on hyvin vähäinen. Alussa lisätarve on normaaliravintoon lisättynä n. 50-100kcal/pvä:ssä(=yksi voileipä ja hedelmä) ja loppuraskaudessa ehkä 250-300kcal/pvä:ssä(=voileipä ja viili). Noin puolella lihavista naisista lihavuus on alkanut raskaudesta. Silloin tavallaan annetaan lupa herkutella ja syömällä syödä. Kulutukseen toki vaikuttaa edelleen paljonko liikkuu ja millaista työtä tekee. Näihin löytää netistä aika helppoja laskureita, jos haluaa tarkemmin selvitellä omaa kulutustaan.

Alkuraskaus on monella vaikeaa aikaa, joten silloin harvoin jaksaa ajatella mikä on terveellistä ja mikä ei. Usein vain ajattelee, että mikä pysyy sisällä tai millä saa pahaa oloa itseltään pois edes hetkeksi aikaa. Toki olisi hyvä ajatella sikiön kehitystä ja kasvua heti alusta alkaen, mutta aina ei voimavarat yksinkertaisesti riitä siihen. Suotakoon kaikille äideille pientä herkuttelua, jos ei se jatku koko raskausaikaa.
Mihin sitten olisi hyvä eritoten kiinnittää huomiota? Kehittyvä sikiö tarvitsee mm. hormonitoiminnan, hermoston ja näkökyvyn kehittymiseen hyvälaatuisia rasvahappoja. Niitä saat esimerkiksi ruokaöljyistä, cashewpähkinöistä ja kalasta. Kalsiumia ja D-vitamiinia tarvitaan luuston kehittymiseen ja mikäli et syö tarpeeksi, ottaa sikiö hienosti sen sinulta elimistöstä jokatapauksessa. Joten luut voivat haurastua ellei pidä riittävästä saannista kiinni. Kalsiumia ja D-vitamiinia saa parhaiten maitotuotteista, mutta myös pähkinöistä, seesaminsiemenistä, kananmunasta ja esimerkiksi kirjolohesta. Raskauden aikana tarvitset myös lisää rautaa, koska kehosi tuottaa koko ajan lisää verisoluja. Suosi vihreitä vihanneksia 🙂 Muita hyvän raudan lähteitä ovat liha, kala sekä täysjyvävilja. Vinkki! Raudan imeytymiseen auttaa C-vitamiini.
Ruoan koostamiseen kannattaa käyttää ruokalautasmallia. Hiilareitakin pitää syödä, mutta maltilla ettei tule ähky tai huono olo. Suolisto toimii nimittäin hitaammin, koska keho yrittää imeä kaiken mahdollisen syömisistämme. Välillä saattaa ummettaa ja kerralla ison annoksen mättääminen saattaa aiheuttaa sen tai sitten kuitujen puute nesteen kera.
Jos ruokaa pitää syödä periaatteessa vain yhden edestä, niin silti ravinteita pitäisi saada kahden edestä. Miten tämä sitten onnistuu? Ratkaisuna on tähän, että syömällä purkista lisävitamiineja. Uskon ettei ihminen tänä päivänä normaaliruokavaliollaan saa kaikkea tarvitsemastaan ruoasta saati sitten raskausaikana. Mitä voimme sitten ehkäistä riittävillä ravintoaineilla? Saatamme ehkäistä sikiövaurioita, raskausmyrkytyksiä, diabetesta ja masennusta. Lisäksi ne vähentävät sekä äidin että lapsen riskiä sairastua myöhemmin elämässään kroonisiin tauteihin.
Tärkeimpiä ravintolisiä mitä kannattaa napsia raskausaikana ovat foolihappo, C- ja D-vitamiinit, kalkki, magnesium, rauta, sinkki ja omega-3-rasvahapot sekä maitohappobakteerit. Markkinoilla olevilla vitamiineilla on sitten tosi isoja eroja. Toiset ovat melkeinpä yhtä myrkkyä ja toiset ovat ehtaa tavaraa. Kannattaa siis ottaa selville hiukan mitä valitsee, että saisi mahdollisimman täyden hyödyn irti eikä tee elimistölleen hallaa. Jos suolisto on huonossa kunnossa, ei se ota vastaan vitamiinejakaan. Kannattaa kaikin puolin miettiä miten oma keho voi, koska annat oman kehosi kasvualustaksi ihmislapselle. Miten sinä voit, on suoraan verrannollinen miten vauva voi sisälläsi.
Itse voin sanoa, että en ole mikään esimerkillinen äiti raskausaikana syömisieni kanssa. Olen herkutellut enemmän kuin normaalisti. Pyrin kuitenkin pääsääntöisesti syömään järkevät ruoat ja välipalat ilman nälän tunnetta. Herkuttelen usein, mutta vähän kerrallaan. Liikun sen verta mitä keho sallii. Välillä kävelen lenkkiä ja toisinaan heilun kuntosalilla. Kokonaisuus ratkaisee tässäkin. Hyvälaatuinen ja runsas ravinto, liikuntaa lähes päivittäin sekä riittävästi lepoa ja omalle mielelle jotain rentouttavaa.